kuinka vuodet on sua kohdelleet, nuo
kylmät yöt ja sadettomat pilvitaivaat,
pimenevät valot ikkunoissa,
tuoksuva nurmi loistossaan ja
kaksi vuotta kukkinut iänkaikkeutesi.
ylitsepääsemättömät risteykset
missä surun murtamat silmät ja
ilolla syntyvät elämät
3.8.2018
23.7.2018
45
kätesi on lämmin
yöperhosia valokiilassamme
valossani
hehkuessani siinä,
sumuisen illan salaisuudet ja nyljetyn kostean metsän tuoksu
ja sydämesi minua lämmittäen,
ethän luotain lähtis
ethän luotain lähtis
yöperhosia valokiilassamme
valossani
hehkuessani siinä,
sumuisen illan salaisuudet ja nyljetyn kostean metsän tuoksu
ja sydämesi minua lämmittäen,
ethän luotain lähtis
ethän luotain lähtis
9.3.2018
IKUISUUS 19
miksi muistot tuoksuu huoltoaseman kahviolle
hautuumaan viheriöiville kuusijonoille
tähdillä ei ole enää järjestystä en voi olla,
sitten se sanoo minulle jossain hiljaisuudessani
elä musta enää murehi
taivas on uennut jo
ei mua enää väsytä eikä
kylmyys minuun osu
eikä siihen pysty vuosi
tai nämä 19 kuukautta
eikä vaikka heräisin joka aamu kello 6.49
tai vaikka muistaisin kaikki ne paikat, tuoksut,
kosketukset ja hymyt
ettei se olekaan enää siinä
vain hiljaisuudessani
hautuumaan viheriöiville kuusijonoille
tähdillä ei ole enää järjestystä en voi olla,
sitten se sanoo minulle jossain hiljaisuudessani
elä musta enää murehi
taivas on uennut jo
ei mua enää väsytä eikä
kylmyys minuun osu
eikä siihen pysty vuosi
tai nämä 19 kuukautta
eikä vaikka heräisin joka aamu kello 6.49
tai vaikka muistaisin kaikki ne paikat, tuoksut,
kosketukset ja hymyt
ettei se olekaan enää siinä
vain hiljaisuudessani
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)