suren
kun en muutakaan voi
ja ikävöin ikuisesti
aina ja aina
elokuista taivaallisuuksiin
kaikista rakkauksista
kaikesta sinulle,
kaikista rakkauksista
kaikesta sinulle,
olemisista olemattomuuteen
kuihdusta kuiluuni
menetetyt ja mystiset palot,
kultaiset sydämet siinä sun vierelläs
vehreimmät kuusirivit ja oranssit valot,
toisen päivän aamu seitsemän
sadetta
ja sitten sinä vain suljit silmäsi