4.10.2017

IKUISUUS 14

suren
kun en muutakaan voi
ja ikävöin ikuisesti

aina ja aina
elokuista taivaallisuuksiin

kaikista rakkauksista
kaikesta sinulle,

olemisista olemattomuuteen
kuihdusta kuiluuni

menetetyt ja mystiset palot,
kultaiset sydämet siinä sun vierelläs
vehreimmät kuusirivit ja oranssit valot,
toisen päivän aamu seitsemän

sadetta

ja sitten sinä vain suljit silmäsi