mitä hiljaisuus minulle antoi kun
minä lähden kauas, sanoit
minä olen rakastanut sinua
tuijottanut käsiäni
tähtiä katossa
ikkunaa
sinä lähdit kahden metrin syvyyteen
pilvien päälle
olen kohdannut monta ikuisuutta
rakastanut
26.9.2016
14.9.2016
23
yö ei ole pitkä,
kuu on sirpaleina punaisessa taivaassa
sinun kätesi on lämmin
kun katson hymyäsi minäkin hymyilen
kun katson sinua
siinä sinä olet, ajattelen
siinä sinä olet ketä olen etsinyt
vuodet
metsät järvet
taivaan kuut,
auringon säteistä
kaupunkien pölystä
pimeistä nurkista
oransseista valoista
maaseudun rauhasta
kun katson hymyäsi minäkin hymyilen,
sinun luona minun tähteni,
eikä ole pimeää enää
JVG-Hehkuu
kuu on sirpaleina punaisessa taivaassa
sinun kätesi on lämmin
kun katson hymyäsi minäkin hymyilen
kun katson sinua
siinä sinä olet, ajattelen
siinä sinä olet ketä olen etsinyt
vuodet
metsät järvet
taivaan kuut,
auringon säteistä
kaupunkien pölystä
pimeistä nurkista
oransseista valoista
maaseudun rauhasta
kun katson hymyäsi minäkin hymyilen,
sinun luona minun tähteni,
eikä ole pimeää enää
JVG-Hehkuu
1.9.2016
22
sydän on lämmennyt
hohkaa tulta kipinää
sytyttää toisen sydämen
hohkavat punaisina
verestä kylläisinä
punasolut pienet punasolut,
hohkavat taas
hohkaa tulta kipinää
sytyttää toisen sydämen
hohkavat punaisina
verestä kylläisinä
punasolut pienet punasolut,
hohkavat taas
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)